NARUSKALLELA-MÖKIN TARINA

Jos NarusKallelan hirret osaisivat puhua, niiden kertomana kuulisi lukuisia erilaisia tarinoita ja tapahtumia, joita rakennus on historiansa eri käyttötarkoituksissa ollut todistamassa.

Oheiset kuvat ovat syksyltä 2021 NarusKallelan purkupaikalta. Metsähallitukselta tarjouksella ostettu hirsimökki purettiin 1986 kesällä ja siirrettiin Naruskalle rakennuspaikalleen samana syksynä.

Mökin hirsikehikko on ennen Naruskalle siirtoaan palvellut Savukosken Kuoskun kylässä Tenniöjoen länsipuolella sijainneella Tenniön pirtin savottapaikalla kauppana ja kauppiaan asuntona. Savotan suuruusluokasta 1950 –luvun lopulla ja 1960 –luvun alkupuolella kertonee parhaiten se, että metsätöissä oli enimmillään 70 hevosta jätkien työkaluina.

Tilipäivänään jätkät ostivat kaupasta jauhot, sokerit ynnä muut myytävänä olleet peruselintarvikkeet, jotka kauppias sitten kuljetti heidän perheilleen kotiin ympäri Koilliskairaa ja kauemmaksikin. Tätä perimätietoa kertoili mökin purkutyömaalla aikanaan poikennut kaupan entinen puotipuksu.

Myymälänä toimi nykyinen NarusKallelan tupakeittiö. Nykyinen pukuhuone ja saunaosasto olivat kaupan takahuone. Toisen päädyn makuuhuone toimitti aikanaan kauppiaan asunnon virkaa.

Rakennusta purettaessa vuonna 1986 hirret numeroitiin ja kuuden tuuman levyisiin hirsiin lyödyt puutapit katkaistiin sahaamalla. Pystytysvaiheessa Naruskajoen Syväskönkään rannalle hirret tapitettiin uusilla tiukoilla mäntytapeilla.

NarusKallela –mökin rakentaminen nykyiselle sijaintipaikalleen Naruskajoen Syväskönkään rannalle alkoi kesällä 1987.

Nykyisen tupakeittiön hirsien hartiat vuoltiin pystytysvaiheessa vuoluraudalla puhtaalle puupinnalle. Kun rakennus saatiin vesikattovaiheeseen, palkattiin Kursun kylässä Sallassa asuva kirvesmies Timo Railomäki piiluttamaan tupakeittiön seinät piilukirveellä. Railomäki taikoi hirsiseiniin elävän näköisen puhtaan tiukkasyisen  Lapin puun syyt ja kuviot esiin. Piiluttamisen jälkeen seiniä ei ole käsitelty millään puunkäsittelyaineella, vaan hirsien on annettu tummua luonnollisella tavalla Lapin puun punaväriinsä.

Tupakeittiön kattoa koristaa erikoinen pärekatto, jonka materiaali on oksatonta vannesahalla sahattua verhouspärettä. Pärettä valmisti aikanaan Olavi Räsänen OY Mikkelissä, mutta sen valmistus on nyt lopetettu. Pärekatto on kudottu kattoon umpilaudoituksen päälle siten, että näkymättömiin jäävä osa päreistä on kiinnitetty laudoitukseen ampuvalla nitojalla. Katto on elävän näköinen ja sointuu hyvin muihin puupintoihin. Kattopäreet ovat tummuneet omaan väriinsä, koska puuta ei ole millään maaliaineella käsitelty, vaan tummuminen on tapahtunut puun omilla ehdoilla.

Tupakeittiön lattialankut höyläytettiin alkuperäisen rakennuksen sisäkattolankuista, joiden päällä yläpohjassa oli Tenniöllä puoli metriä kutterinpurua. Sisälaipiota kannattelevat vankat hirret käännettiin rakennettaessa jokirantaan ylösalaisin, jolloin uusi sisäkatto tuli rakennettua suoraksi.

Huopakatto vaihtui uudessa mökkikäyttötarkoituksessa tummaan peltiin, joka poistelee itse jokatalviset metrin lumet. Peltikatto uusittiin 2023 syksyllä ja samalla yläpohjaa lisäeristettiin puhallusvillalla. Uusi peltikatto on musta. Samalla uusittiin kaikki rännit ja nuohoojalle asianmukaiset seinätikkaat ja kulkusilta piipulle.

NarusKallela on maalattu perinteisen punaiseksi punamultamaalilla. Mökki seisoo ryhdikkään suoraseinäisenä, josta voi päätellä sen alun perin olleen erinomaista kirvesmiestyötä.

Lisää NarusKallelan purku- ja rakennushistoriaa on koottu valokuvina mökillä säilytettävään albumiin.